Naa wayuukalüirua jieyuukana ekirajaashi sünain tü e’innaaka tepichiiwa’a naya, mapeena nayeena naa ekirajaaka nachonni otta naikeyuu sünain tü e’innaaka. Tü akuwa’ipaaka makatka tü aküjünaka achikii paala (otta waneeirua), shia achecheraka sukuwa’ipaka wayuu süpüla ayatüinjatüin aa’innüin tü kasakalüirua otta tü wayuwaaka, süka jamüin o’ttusu sünainjee tü kojutaka wamüin makatka tü wayuuwaaka aa’in, otta sünain tü aapajaaka pütchi anasü namüin naa wayuukalüirua anteetka mapa.
Tü ekirajawaaka wanee akuwa’ipa, namüin naa wayuukalüirua, o’ttusu sünain achajawaa sukuwa’ipa wanee kasa eekai anain süpüla e’raajünüin sutuma wayuu otta süpüla shiyaawaseinjatüin tü wayuwaaka, tü maaka yaa kojutusu süka jamüin anasü süpüla ayatüinjatüin waneepia tü natüjalaka naa wayuu eejanaka paala wapüleerua. Akatsa’a, joolu’u tü ekirajawaaka sünain wanee akuwa’ipa nnojoleesü kojutuin sutuma süntüipain tü natüjainka naa nnojotka wayuuin jo sutuma ayouktünüin wanee atüjalaa eekai waneejatüin. Naashin Levi Strauss (1962), tü natüjainka naa wayuukalüirua müsüka saa’in tü nawashirüinka, otta nüsashirüin wanee wayuu nümüiwa’a, tü atüjalaka makatka tia o’ttusu sünainjee tü nekiika otta ee’iyalaasü süchikejee wanee aashajawaa sulu’u wekii, jo wanaa sümaa ayaawatünüin tü mmapa’akalü süka wekii.
A’yatawaa natuma naa shikiipü’ükana sulu’u noumain
Tü aküjalaka nashajüinka naa alijunaka namaiwa otta tü ashajuushikalü natuma naa aluwataashiikana sulu’u mma, mayaainjee nashajüin tia pütchika wattapünaa eere aluwataanüin saa’u sukuwa’ipa mma (otta saa’u sukuwa’ipa tü atüjalaka), na’akülaain wanaa sümaa tia, wanee pütchi mojusu eere ei’taanüin mmolu’upünaa tü nakuwa’ipaka naa wayuu eekai waneejatüin nanüiki otta eekai kepiain wattalu’u suulia eere kottuin naa shikiipü’ükana mmapa’akalü. Shiasa’a sünainjee tü alataka sümaiwa, otta sutuma ayatüin tia pütchika mojusu, tü wa’yataaka anain joolu’u, shiaja’a ne’e süpüla wa’wanajaainjatüin tia pütchika mojusu, tü maka, namaa naa wayuukalüirua, naa aluwataashiikana sulu’u noumain eekai a’aleewain wamaa.
Tü kashikalüirua süpülapünaa süja’lajaain tü juyaka 2023 otta su’utapa tü juyaka 2024, sükajee wakaalijünüin sutuma Fundación Wikimedia wasa’awatüin tü kei’reeka waa’in makatka tü antirawaaka sümaa wayuuirua otta alijuna eekai a’yataain sünain amülo’ujaa wakuwa’ipaka müinka waa’in. Sünain tü aipiruwasüka kashi süpüla süja’lajaain tü juyaka 2023, o’ttushii waya sünain waraittaa namaa naa wayuukalüirua eejiraaka wamaa sulu’ujee eere naya a’yataain jo eere noumain, nayakalüirua, sümaa naa’in, a’yataashin sünain aashajawaa saa’ujee tü aa’innka sümaa Wikimeeria icha noumainpa’apünaa.
Sümaale tia, arütkaashi waya sünain waneeirua jutkataa süpüla wekirajaain sünain ayaawataa pütchi eekai alawaain otta eekai nnojoluin pansaain, ounejaanüshii waya sutuma tü Centro de internet y sociedad de la Universidad del Rosario (ISUR) otta Wikimedia Colombia (WMCO). Soo’omüin tia, wasa’awatüin wanee a’yatawaa, sümaa tü Karalo’utapüleeka saainjüinka tü Banco de la República, sulu’u Süchimma, otta Wikimedistas Wayuu, sümaa tü a’yatawaaka tüü o’ttushii waya sünain aneekajaa karalo’utairua eekai sulu’uin tü Karalo’utapüleeka saainjüinka tü Banco, tü maka süpüla wajapülu’uinjatüin otta süpüla weitajüinjatüin sulu’upünaa tü wayuu tijitaalü münaka, süka jamüin ayatüsü shiain süpüleerua tü wee’iyateeka sulu’u mma eere nnojoluin sütsüinka kachuweerakalüirua otta süpüla wee’iyatüinjatüin Wikipeetia otta Wikipedia.
Sünain tü 12 kashikalüirua sünainmüin joolu’u, eesia we’raajüin soo’omüin wayuuirua otta we’raajüipa noumain jo ekirajüleekalüirua eere na’yataain, makatka: Piyushipana (Kol), Marakari (Kol), Julio Rosado (Kol), süpüleerua wayuu 3 apüriirü (Kol), Ulerii (Wen), Talataa je anoujaa (Wen), Orangel Abreu (Wen) otta Juransiika Wawiini (Wen). Sa’akajee tü waküjaka anülia eesü apünüinsü ekirajülee eere wo’ttuin sünain aashajawaa süchiki tü wa’yataaka anain namaa naa ekirajüliikana, nala ekirajüliikana yootushin namaa naa tepichikana otta namaa naa nekirajüinka süpüla ne’raajüinjatüin sukuwa’ipa tü wikipeetiaka jo süpüla naapaainjatüin süpüla na’yataain.
Tü a’yatawaakalüirua o’ttusuka shia tüüirua:
- Wanee ekirajawaa jeketü. Naa ekirajüliikana sulu’ujeekana Piyushipana.
- Eisheje’eraa otta ashajaa süpüla tepichi süka wayuunaiki. Naa ekirajüliikana sulu’ujeekana tü ekirajüleeka Anoujaa jee Talataa
- Sukujalaa Wayuu. Naa ekirajüliikana sulu’ujeekana tü ekirajüleeka Juransiika Wawiini
Sümaa tü a’yatawaakalüirua o’ttusuka namaa naa ekirajüliikana antüshii waya nache’erümüin 250 tepichiirua sulu’u türa apünüinsüka ekirajülee. Sünain tü ee’iyatawaaka tüü, naa ekirajüliikana yootushin süka tü pütchika anasü süpüla sotuinjatüin tü wayuunaikika natuma naa tepichikalüirua sulu’u tü koleejiaka. Wanaalu sümaa tia, Wikimedistas Wayuu yaajana Süchimma ee’yatüin tü wikipeetiaka namüin naa tepichikalüirua saa’u sükalia tü anüikikalüirua, jo namüin naa ekirajüliikana nepiajanaka, tü ee’iyataaka tüü o’ttusu sutuma wakaalijünüin natuma naa Banco de la República süka jamüin ouutkajaashi waya eere napüleerua.
Palajatüka suuyashe Wikipeetia
Nou chi ka’i saawana 2 süpüla kashikai maatso nou chi juyakai 2024 naa wayuukalüirua ouutkajaakana sulu’u tü sünüliaka Wikimedistas Wayuu arütkaashi chaa Süchimma (Kolompia), süpüla tü jutkataaka sünain tü palajatüka suuyashe tü guc.wikipedia.org, süpüla tia jutkataaka ounejaanüshi naa ekirajüliikana a’yataashiikana sünain ee’iyataaka sukuwa’ipa tü wikipeetiaka, tia jutkataaka aainjünüsü süpüla aapajaa nanüiki otta süpüla nee’iyatüinjatüin kasain naa’inrüin sümaa tü na’yataaka apüleerua. Süpüla tia ouutkajaaka ounejaanüshin naa wa’aleewainkalüirua, makatka: Wikimedia Colombia, Centro de Internet y Sociedad de la Universidad del Rosario (ISUR), KARISMA, Kojutajirawaa otta tü Banco de la República.
Sünain tü yootirawaaka tia, sümaa nanülia naa wikimedistas wayuu, eejana sünain naa ekirajüliikana: Humberto Ramírez, Soraya González, Ruberlys González otta Juana Obediente, naya ee’iyalaaka tü na’yataaka apüleerua sulu’u tü ekirajüleekalüira otta achiaanüshii naa wayuukalüirua natuma süpüla ayatüinjatüin kojutuin tü wayuunaikika.
Alatiraa tü atüjalaka
Wikimedistas Wayuu (WMWA) a’yataapünaasü sünain achajawaa sukuwa’ipa süpüla ekirajaanüin naa ekirajüliikana eejanaka sünain tü ee’iyataaka sulu’u noumain otta icha eere naya a’yataain, tia ekirajawaaka süpülajatü ko’omüinjatüin tü natüjainka, sünain tia jutkataaka süpüla atüjaa soo’omüin a’yataanüsü tü maka: pütchi jeketü otta apansajaa süshajia tü wayuunaikika, chi ekirajaakai nia José Ramón Álvarez, ayulaa shiyaakuwa wakuwa’ipa nutuma Brayan Salguedo, atüjaa wanee akuwa’ipa otta ashajaa sukuwa’ipaka wayuu sutuma Zaidy Fernández, ayaawataa sukuwa’ipa tü anaatawaaka nutuma Leonardi Fernández, otta süpüla aja’lajaain tü ekirajawaaka waainjüin wanee jutkataa süpüla sukumajaanüin sukuwa’ipa tü na’yataweeka anain naa ekirajüliikana.
Süchikejee, naa ekirajüliikana nalatirüin tü natüjainka namüin naa tepichikalüirua ekirajaaka namaa otta nalatirüin tü natüjainka sümüin wayuu eekei eein. Sünain tü maka, tü a’yatawaaka o’ttusuka sutuma WMWA süpülajatü ja’yainjatü nanüiki otta na’yataain naa ekirajüliikana eejiraaka sünain tü ee’iyataaka, süpüla jutatüinjatüin sukuwa’ipa napüla wayuu supushuwa’a eekai kamalain amüin tü a’innaka sümaa Wikimeeria.
Naa Wikimedistas Wayuu natüjaaipa aa’u sujutu wanee a’yatawaa eekai sajapüluin wayuuirua sulu’u noumain, saa’in wamüin acheküsü kojutüinjatüin ni’yataain wanee wayuu sünain kasa supushuwa’a, süka jamüin cho’ujaasü süpüla anainjatüin wanee a’yatawaa otta wanee akuwa’ipa, kojutaleesü sutuma, a’yataanüin müinma yaa sünain tü ashajaaka otta tü akotchajaaka wanee atüjalaa otta sütüjainka wayuuirua, sulu’u wanee anüiki eekai nnojoluin mülo’uin.
Soo’omüin tü waa’inraaka, yootushii waya otta wounejüin wayuuirua sünain aashajawaa, tia maka waa’inrüin sümaa alijuna otta wayuuirua atüjaka süpüleerua kasa makatka: antropología, etnología, lingüística, ecología, activistas otta ekirajüliirua eekana soo’opünaa woumain.
A’akülawaa na’yataain naa waneejatüka akuwa’ipa woulia
Sünain tü 12 kashikalüirua süpülapünaa so’uka’i eejana waya sünain tü talataaka aa’in süka jamüin o’ttushii waya sünain aapajaa, yootaa otta e’raajaa na’yataain naa wayuu waneejatüka akuwa’ipa woulia, jo sünain tia jutkataaka wee’iyatüin tü wa’yataainka namüin. Sünain tia yootirawaakalüirua o’ttushii waya sünain wachiiaan waa’in wanaa namaa na wawalayuukalüirua, yootushi waya namaa naa: Kaqchikel (Guatemala), Nawal (El Salvador), Maya yucateco (México), Mapudungun (Chile), Wuitoto (Brasil), Wikimedistas de Bolívia, Mais Teoria da história (Brasil), Wikimedia Perú, Wikiacción Perú, Wikimedia Argentina otta Wikimovimiento Brasil.
Shii’ipajee tia ounejaanüshii waya sünain yootaa otta ee’iyataa wa’yataainka namaa naa a’yataakalüirua sünain anouta akuwa’ipa makatka: UNESCO, Uniminuto, ISOC Colombia, KARISMA, UTOPÍA, Colnodo, HIGA alumni, Encuentro de Tierra común, Universidad Javeriana otta müsia tü Foro de Gobernanza de internet de Colombia. Sünainjee tia yootirawaakalüirua ojui’tusu pütchi anasü süpüla eeinjatüin wanee pawalaawa namaa naa a’yataajeeshiikana wamaa, süka jamüin tü kei’reeka waa’in shia tü kottirawaaka otta tü kasain anain napüleerua wapüshi, makatka saa’in tü ekirajawaaka sünain wanee kasa eekai nnojoluin watüjain jo sünain a’yatawaa eekai kojutuin wamüin.
Soo’omüin tia, müinma yaa ayatüshii waya pejein sünain tü a’innaka sümaa ‘’Leamos Wikipedia en el aula’’, wanee a’yatawaa sajapülu’uko Wikimedia Colombia otta eere we’itaain tü watüjainka süpüla eeinjatüin tü wakuwa’ipaka sünain. Shi’ipajee tia, ounejaanüshii waya süpüla wa’yataainjanain sünain tü ashajaaka soo’opünaa tü Wiki por los Derecho Humanos 2024, aa müshii waya süka waa’in otta süka wekii, süka jamüin, we’rüipain tü kasa alataka sutuma sümojujaain tü akuwa’ipaaka sutuma su’wanajaain tü juyaka.
Tü wa’yataainka, o’ttusu sulu’ujee waa’in, otta yalejee wattasü nache’erümüin naa wayuukalüirua waneejatüka akuwa’ipa woulia, namüin nayakana tü wa’yataainka anasü süpüla ashatünüin otta süpüla na’yataainjatüin sulu’u noumain. Shiasa’a joolu’u, eeipa waa’in namaa naa waashajaaka amaa jo süpüla tia, tü kei’reeka waa’in müinma yaa shia wanee kottirawaa namaa napushuwa’a süpüla kanüliayaain waya süka wikimedistas indígenas.
Kottirawaa sünain a’yatawaaka
Wikimedistas Wayuu, wanaa sümaa sukumajaain, jülüjüsü saa’in waneepia tü aapajaa sünüiki tü wayuukalüirua shii’iree nayainjanain kajapülu’uko tü a’yatawaaka sümaa Wikimeeria sulu’ujee noumain otta süpüla nayainjanain yootaka süchiirua kasa eekai süntüin noumainpa’amüin, shiasa’a, müinma yaa akaalijaanüshii waya natuma naa a’yataashiikana sünain amülo’ujaa tü akuwa’ipaaka, arütkaashi naya wanainmüin sutuma ayateematüin tü wa’yataainka otta müsia sutuma wanaawain tü jülüjaka waa’in sulu’u wekii, makatka: anouta tü akuwa’ipamaajatüka sulu’u karalo’uta, ekirajaa sünain sukuwa’ipa tü kachuweerakalüirua, anaa akuwa’ipa sünain aapawaa sukuwa’ipa kachuweerakalüirua, ekerotaa sünain supushuwa’a atüjalaka otta ee’iyataa süchikimaajatüka wanee atüjalaa.
Naa arütkaaka wanainmüin shii’iree na’yataain wamaa shia: Colectivo Audiovisual Guajira Étnica, kouralaka icha Manaure (Wajiira), Banco de la República, kouralaka icha Süchimma (Wajiira) otta tü Colectivo Estudio Caribe Digital, alu’usa joolu’u arütkaashi wanainmüin ISOC Colombia shii’iree na’yataain namaa naa Wikimedistas Wayuu.
Naa wa’yataaka amaairua (waküjaka achiki paala) nakaalijüin waya sünain tü kei’reeka waa’in, müsia joolu’u we’itaaipa sünain tü wa’inrüinjatüka süpüla tü juyakalüirua 2024 otta 2025, sünain tü maka eesü:
- Ekerotaa sünain karalo’uta eekai jutatüin sulu’u tü Karalo’utapüleeka saainjüinka Banco de la República sünainjee tü wayuu tijitaalü waainjüinka
- Ouutkajawaa süpüla e’rajawaa karalo’utairua
- Ekirajawaa sünain ayaakuwajaa süka tü kachuweerakalüirua, sümaa natüjala naa Colectivo Audiovisual Guajira Étnica
- Tü Wayuu Tijitaalü münaka otta ekerotaa sünain tü Wikipeetia nnojotka cho’ujaain amüin sütsüin tüüyaale sümaa nakaalijüin Colectivo Estudio Caribe Digital
- Akumajaa ayaakuwairua süpüla e’itaanüin sulu’u tü wayuu tijitaalü münaka, saainjüinka WMWA.
Tü wa’yataainka süpülajatü a’innüin sulu’u tü piamasüka mma, süka jamüin acheküsü wakaalijainjanain naa wayuu anajiraaka wamaa sünain tü a’yatawaaka.
Tü wa’inrüinjatüka joolu’u
Joolu’u sünain tü 12 kashikalüirua sünainmüin juyaka tüü (2024-25), Wikimedistas Wayuu ayateerü sünain awaraijawaa shii’iree e’raajünüinjatüin tü a’innaka sümaa Wikimeeria, süpüla tia a’yataajeena waya namaa naa arütkaaka wanainmüin, naya e’itaainjana nakuwa’ipa sünain tü a’yatawaaka tüü jo müsia süpüla waka’apülain tü kasa eekalü sulu’u: Wikimedia Commons, wayuu tijitaalü otta Wikipeetia. Shi’ipajee tia arütkaainjana waya sünainmüin mma eekai nnojoluin we’raajüin süpüla wounejüin sünain tü ashajaaka pütchi otta süpüla neisheje’erüinjatüin tü pütchika süka wayuunaiki.
Soo’omüin tia, ayateerü wa’inrüin tü yootirawaakalüirua otta tü achiawaaka aa’in namaa naa waneejatüka akuwa’ipa woulia, jo müsia eejeerü ouutkajawaa süpüla ashajaa pütchi namaa. Shi’ipajee tia, wachajaweerü jo analawaa sümüin tü shiyolo tü wikipeetiaka eekalü sulu’u anüiki naatajatü jo müsia wasakireerü achiirua kasain cho’ujaain süpüla keraainjatüin sukuwa’ipa.
Jo müsia, o’ttuinjana waya sünain akumajaa wanee ee’iyatia akuwa’ipa süpüla android otta müsia süpüla Windows, tia maka süpüla eeinjatüin wanee ekirajülee wayuunaiki süka türa pülasüka sümaka wayuu. Wanaa sümaa türa, wayuluinjatü niyaakuwaa José Ramón Álvarez sünain ekirajawaa süshajia tü wanüikika, süka jamüin niyain joolu’u chi atüjashaatakai süshajia tü pütchika süka wayuunaiki. Supushuwa’a tü wamaka we’itaajeerü mapa sulu’u süpülajanaka shii’iree ne’rüinjatüin naa cho’ujaaka amüin.
Anayaawatseje’e namüin
Napushuwa’a naa ekirajüliikana eejiraaka wamaa sünain a’yatawaaka tüü, otta waapüin analu’ulu namüin naa arütkaaka wanainmüin sünain nakaalijüin waya, makatka: Fundación Wikimedia, Fundación KARISMA, Corporación UTOPIA, WMCO, Karalo’utapülee mülo’usuka saainjüinka Banco de la República, ISUR, Colectivo Audiovisual Guajira Étnica otta Colectivo Estudio Caribe Digital.
Pünalayaa soo’omüin tü wa’yataainka
Facebook: Wikimedistas Wayuu
Wikimedia Commos: Wikimedistas Wayuu
Instagram: @Wikipeetia_wayuu
Canal de Youtube: Wikimedistas Wayuu
Página de Meta: WikiMedistas Wayuu
Can you help us translate this article?
In order for this article to reach as many people as possible we would like your help. Can you translate this article to get the message out?
Start translation